Digitalisaation vaikutuksia työhyvinvoinnin portailla
Työhyvinvoinnin portaat[1] on malli, joka kuvaa eri tasoja ihmisen hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden tukemisessa. Portaissa edetään perustarpeista korkeampiin itsensä toteuttamisen tarpeisiin. Jokainen porras edellyttää organisaation ja työntekijöiden yhteisiä toimia hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Tämä malli auttaa ymmärtämään, miten erilaiset tekijät, kuten työolot, yhteisöllisyys, arvostus ja itsensä kehittäminen, vaikuttavat työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Digio-hankkeessa tavoitteena on paitsi vahvistaa digitalisaatiota myynnissä ja asiakkuuksien hallinnassa myös varmistaa, että digitalisaatio tapahtuu hyvinvointia uhraamatta. Tässä tekstissä pohdinkin, miten myynnin digitalisaatio voi vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin hyödyntäen pohjana Työhyvinvoinnin portaat -mallia.
Psykofysiologiset perustarpeet
Digitalisaation avulla voidaan tarjota parempia työkaluja ja resursseja terveellisten elintapojen tukemiseen. Työntekijät voivat esimerkiksi saada tietoa terveellisistä ruokailutottumuksista, hyödyntää digitaalisia sovelluksia liikunnan ja palautumisen seurantaan, tai käyttää virtuaalisia terveyspalveluja.
Liiallinen digitalisointi, kuten jatkuva online-työskentely, voi kuitenkin johtaa lisääntyneeseen stressiin ja vähentää työntekijöiden palautumista. Lisäksi jatkuva digityöskentely voi heikentää fyysistä hyvinvointia, jos esimerkiksi ergonomiaa ei huomioida riittävästi.
Turvallisuuden tarve
Digitalisaatio voi parantaa turvallisuutta tarjoamalla työkaluja, jotka mahdollistavat turvallisempia työskentelytapoja ja digitaaliset ratkaisut voivat helpottaa riskienhallintaa ja raportointia.
Jos digitalisaatio johtaa epävarmuuteen työpaikoilla, kuten pelkoon työpaikkojen menettämisestä, se voi lisätä työntekijöiden kokemaa turvattomuutta. Jos digitaalisten työkalujen käytössä on puutteita, voi se lisätä tietoturvariskejä.
Liittymisen tarve
Digitalisaatio voi vahvistaa työyhteisöjen yhteenkuuluvuutta tarjoamalla virtuaalisia verkostoitumis- ja yhteistyöalustoja, jotka helpottavat kommunikointia ja yhteistyötä, erityisesti etätyössä. Tämä voi edistää joustavuutta ja mahdollistaa erilaisten työyhteisöjen muodostumisen.
Liiallinen digitaalinen viestintä voi vähentää henkilökohtaista vuorovaikutusta, mikä voi heikentää yhteisöllisyyttä ja työilmapiiriä. Virtuaalinen yhteydenpito ei aina korvaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, joka on tärkeää liittymisen tarpeen kannalta. Myynnissä asiakkaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus voi myös kärsiä ja johtaa työhyvinvoinnin vähenemiseen.
Arvostuksen tarve
Digitalisaatio voi tarjota läpinäkyvämpiä ja reilumpia tapoja tunnustaa ja palkita työntekijöitä, esimerkiksi reaaliaikaisen palautteen ja suoritusmittarien avulla. Digitaaliset ratkaisut voivat myös helpottaa kehityskeskustelujen järjestämistä ja seurantaa.
Jos digitaalisten työkalujen avulla tehdään jatkuvaa seurantaa tai arviointia ilman henkilökohtaista palautetta, työntekijät saattavat kokea, että heidän työpanostaan ei arvosteta yksilönä. Liiallinen automatisointi voi myös vähentää ihmisten välistä vuorovaikutusta, joka on keskeistä arvostuksen tunteen saavuttamiseksi.
Itsensä toteuttamisen tarve
Digitalisaatio mahdollistaa laajemmat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, esimerkiksi tarjoamalla pääsyn digitaalisiin koulutuksiin, kursseihin ja tietoihin. Lisäksi digitalisaatio voi mahdollistaa luovuuden ja innovaatioiden tukemisen, tarjoamalla työkaluja, jotka auttavat työntekijöitä toteuttamaan ideoitaan ja kehittämään osaamistaan.
Jos digitalisaatio johtaa siihen, että työstä tulee liian automatisoitua, se voi vähentää työn mielekkyyttä ja rajoittaa mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Lisäksi jos työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä vähenevät, se voi heikentää heidän kokemustaan oman työn hallinnasta.
Myynnin digitalisaatio voi parantaa työntekijöiden hyvinvointia tukemalla terveyttä, turvallisuutta, yhteisöllisyyttä, arvostusta ja itsensä toteuttamista. Samalla on kuitenkin tärkeää olla tietoinen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista, kuten stressin lisääntymisestä, turvallisuuden tunteen heikkenemisestä ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen vähenemisestä. Näiden vaikutusten hallinta edellyttää huolellista suunnittelua ja tasapainottamista digitalisaation hyödyntämisessä.
Reetta Raitoharju
Lehtori, Digion asiantuntija
Turun ammattikorkeakoulu
Lähteet
[1] Työhyvinvoinnin portaat -työkirja – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi)