Digitaalinen saavutettavuus – kilpailuetu, joka alkaa pienistä teoista
Saavutettavat verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat kutsuvat kaikki mukaan. Tämä voi tuoda yrityksille ja yhdistyksille uusia asiakkaita, aktiivisempia jäseniä ja parempaa sitoutumista. Näin kaikki voittavat.
Selkeä kieli, looginen rakenne ja visuaalisesti toimiva sisältö tekevät verkkosivusta tai sosiaalisen median päivityksestä helpommin lähestyttävän ja ymmärrettävän. Saavutettava sisältö tukee myös tehokasta markkinointia ja viestintää. Yksi helppo tapa testata viestin selkeyttä on lukea se ääneen. Jos se kuulostaa monimutkaiselta, se todennäköisesti on sitä myös lukijalle.
Laki velvoittaa, mutta käyttäjät ratkaisevat
Saavutettavuus ei ole vain hyvä käytäntö, vaan lakiin kirjattu velvoite. Suomessa digitaalisten palvelujen saavutettavuutta säätelee laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019). Laki perustuu EU:n saavutettavuusdirektiiveihin ja YK:n vammaissopimukseen.
Lain mukaan digipalvelujen on täytettävä tekniset saavutettavuusvaatimukset, jotka määritellään eurooppalaisessa standardissa EN 301 549. Tämä standardi viittaa WCAG-ohjeistukseen ja sisältää myös laajempia vaatimuksia esimerkiksi media- ja viestintäpalveluille, mobiilisovelluksille ja tietyille asiakirjoille.
Palveluntarjoajan on arvioitava saavutettavuutensa tila, julkaistava saavutettavuusseloste ja tarjottava käyttäjille mahdollisuus antaa palautetta. On hyvä muistaa, että palautteeseen on vastattava 14 päivän kuluessa. Lain valvonnasta vastaa Traficomin saavutettavuuden valvontayksikkö.
Selkeä kieli on saavutettavuuden ydin
Yksi helpoimmista tavoista parantaa saavutettavuutta on kirjoittaa selkeästi. Vältä pitkiä virkkeitä, vaikeaa sanastoa ja ammattijargonia. Kirjoita kuin puhuisit asiakkaallesi kasvotusten.
Hyödynnä otsikoita, väliotsikoita ja kappalejakoa. Ne auttavat lukijaa ja myös ruudunlukijaa hahmottamaan sisällön nopeasti. Looginen rakenne ei ole vain visuaalinen valinta, vaan saavutettavuusteko. Esimerkiksi Hemingway Editor -työkalu auttaa yksinkertaistamaan tekstiä ja tekee siitä helpommin ymmärrettävää.
Kuvat, värit ja videot – esteettömyys alkaa yksityiskohdista
Kaikki visuaalinen sisältö ei ole saavutettavaa sellaisenaan. Kuville tulee lisätä vaihtoehtoinen teksti eli alt-teksti, joka kertoo ruudunlukijaa käyttävälle, mitä kuvassa on. Värien kontrastin on oltava riittävä, jotta teksti erottuu taustasta.
Vältä vaaleaa tekstiä vaalealla taustalla tai tummia sävyjä päällekkäin. Jos jaat tietoa vain kuvassa tai videossa, tarjoa myös tekstivastine, esimerkiksi kuvateksti tai tiivistelmä. Monet sisällöntuotantotyökalut, kuten Canva, tarjoavat saavutettavuustarkistuksia. Ota ne käyttöön jo sisällöntuotannon suunnitteluvaiheessa.
Saavutettavuutta voi testata helposti ja maksutta
Saavutettavuutta voi testata ilmaisilla työkaluilla. Ne tunnistavat teknisiä puutteita ja antavat konkreettisia parannusehdotuksia. Lisäksi kannattaa tutustua maksuttomiin saavutettavuusoppaisiin ja kysyä palautetta käyttäjiltä. He tietävät parhaiten, mikä verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavilla toimii ja mikä ei.
Yksinkertainen testi on käyttää verkkosivua tietokoneella pelkällä näppäimistöllä. Näin voit tarkistaa, ovatko kaikki toiminnot käytettävissä ilman hiirtä ja näkyykö sivuilla kohdistus oikein.
Ei vain tehtävälista, vaan tapa toimia
Digitaalinen saavutettavuus ei ole kertaluonteinen projekti, vaan jatkuva mahdollisuus kehittää viestintää, palveluita ja asiakaskokemusta. Tarvitaan vain avoimuutta oppia ja halua huomioida erilaiset käyttäjät. Kun saavutettavuus otetaan osaksi arjen suunnittelua, sisällöntuotantoa ja palvelumuotoilua, siitä tulee luonnollinen osa organisaation toimintakulttuuria.
Saavutettavuus ei ole vain tekninen vaatimus, vaan viesti siitä, että kaikki ovat tervetulleita käyttämään palveluita. Juuri siksi se on kilpailuetu, jota harva vielä hyödyntää täysimääräisesti. Kun saavutettavuus sisällytetään viestintästrategiaan, sisällöntuotannon ohjeisiin ja arjen rutiineihin niin käyttäjien moninaiset tarpeet pysyvät mukana myös digitaalisissa kohtaamisissa.
Jan Holmberg
Erityisasiantuntija
Turun ammattikorkeakoulu