Tulevaisuuden osaaminen rakentuu arjessa, ei vain teknologian äärellä
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat työtä nopeasti, mutta tulevaisuuden osaamistarpeet eivät rajaudu vain uusiin järjestelmiin tai teknisiin taitoihin. Yrityksissä ja järjestöissä korostuu yhä enemmän kyky yhdistää digitaaliset taidot, inhimillinen ymmärrys ja jatkuva oppiminen osaksi arjen tekemistä.
Digiossa olemme havainneet, että osaamisen kehittäminen koetaan usein kuormittavaksi juuri siksi, että se mielletään irralliseksi lisätehtäväksi. Todellisuudessa tulevaisuuden osaaminen syntyy useimmiten työn lomassa, pieninä oivalluksina ja arkea helpottavina ratkaisuina.
Digitaidot ovat uusi perustaito
Eurooppalaiset ja kansainväliset selvitykset osoittavat, että digitaaliset perustaidot ovat jo nyt edellytys täysipainoiselle osallistumiselle työelämään. OECD:n (Organisation for Economic Co-operation and Development) mukaan digitaaliset taidot vaikuttavat suoraan työn laatuun, oppimismahdollisuuksiin ja työhyvinvointiin, eivät vain tuottavuuteen.
Yritysten ja järjestöjen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että digiosaaminen ei ole vain ICT-asiantuntijoiden asia. Jokaisessa roolissa tarvitaan kykyä käyttää digitaalisia työkaluja sujuvasti, arvioida tiedon luotettavuutta ja ymmärtää, miten teknologia vaikuttaa omaan työhön ja asiakkaisiin.
Tulevaisuuden osaaminen on yhdistelmä taitoja
Teknisten taitojen rinnalla korostuvat yhä enemmän niin sanotut yhdistelmätaidot. OECD:n ja EU-tason selvityksissä nousevat esiin erityisesti:
- kyky oppia uutta ja päivittää osaamista jatkuvasti
- kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu digitaalisissa ympäristöissä
- vuorovaikutus ja yhteistyö myös etä- ja hybridityössä
- ymmärrys teknologian eettisistä ja inhimillisistä vaikutuksista
OECD:n Skills Outlook 2025 korostaa, että työn murros koskettaa lähes kaikkia ammattiryhmiä. Tulevaisuuden osaaminen ei ole vain teknologiaan sopeutumista, vaan kykyä käyttää teknologiaa tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti.
Osaamisen kehittäminen tukee myös työhyvinvointia
Kun osaaminen kehittyy hallitusti, se lisää työn hallinnan tunnetta ja vähentää epävarmuutta. Yrityksissä ja järjestöissä, joissa digitaalisia ratkaisuja otetaan käyttöön vaiheittain ja henkilöstöä kuunnellen, muutos koetaan useammin mahdollisuutena kuin uhkana.
Osaamisen kehittäminen ei tarkoita jatkuvaa koulutuksissa istumista. Se voi olla myös:
- selkeitä ohjeita ja yhteisiä käytäntöjä
- aikaa kokeiluille ja vertaisoppimiselle
- arkea helpottavia digiratkaisuja, jotka vapauttavat aikaa olennaiseen
Tällöin osaaminen ja työhyvinvointi vahvistavat toisiaan.
Digiossa katse on arjen osaamisessa
Digiossa tarkastelemme tulevaisuuden osaamistarpeita käytännönläheisesti. Tavoitteena on auttaa yrityksiä ja järjestöjä tunnistamaan, millaista osaamista ne tarvitsevat juuri nyt ja miten sitä voidaan kehittää ilman ylimääräistä kuormitusta.
Tulevaisuuden osaaminen ei synny yhdestä koulutuksesta tai työkalusta. Se rakentuu arjessa, kun digitaalisuus tukee työtä, oppiminen on sallittua ja teknologia palvelee ihmistä.
Lähteet ja lue lisää:
https://digio-projekti.fi/mita-sina-haluat-oppia-vuonna-2026/
OECD: Digital skills
https://www.oecd.org/en/topics/digital-skills.html [oecd.org]
OECD Skills Outlook 2025
https://www.oecd.org/en/publications/oecd-skills-outlook-2025_26163cd3-en.html [oecd.org]
Marika Säisä
Tietojenkäsittelyn lehtori, Digion asiantuntija
Futuristic Interactive Technologies (FIT) -tutkimusryhmä
Turun ammattikorkeakoulu