Sisältöjen jakamisen kanavia voidaan ryhmitellä sen mukaan, ovatko kanavat yrityksen omistamia, ansaittuja tai maksettuja kanavia. Omistetuiksi kutsutaan omia verkkosivuja, blogeja, uutiskirjeitä, sähköposteja, omia tilejä sosiaalisessa mediassa sekä erilaisia oppaita, podcasteja ja webinaareja. Ansaitut jaot ovat yrityksen tai yhteisön sisältöjä, joita muut jakavat ilman yrityksen maksua. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lehdistötiedotteet, joiden perusteella saadaan näkyvyyttä sanomalehdistössä, toisten kirjoittamat blogit, joissa on maininta omasta yrityksestä, mutta myös asiakkaiden edelleen jakamat sisällöt, näkyvyys keskustelufoorumeilla, asiakaspalautteet ja heidän antamansa arvostelut. Maksettuja kanavia ovat esimerkiksi mainokset sosiaalisessa mediassa, hakukonemainonta, jota käsiteltiin luvussa xx sekä vaikuttajayhteistyö ja mainospaikat muiden uutiskirjeissä tai verkkosivuilla. Seuraavassa taulukossa on esitetty joitakin keskeisiä sisältöformaatteja erityispiirteineen.

Taulukko x Esimerkkejä sisältöformaateista ja niiden jakamisesta

Sisältöformaatti	Hyödyt	Sisällön erityispiirteitä	Jakaminen
Blogit	Tuo esiin asiantuntemusta. Parantaa löydettävyyttä hakukoneissa.	Käytä avainsanoja hakukoneoptimoinnin parantamiseksi.	Jaa omilla verkkosivuilla, some- kanavissa ja blogialustoilla (esim. WordPress ja Blogger). Linkitä uutiskirjeeseen.
Uutiskirjeet	Keino pitää säännöllisesti yhteyttä asiakkaisiin ja ohjata liikennettä verkkosivuille.	Tarjoa asiakkaalle tietoa, etuja, tarjouksia.	Kerää sähköpostilistaa verkkosivujen lomakkeilla ja tapahtumissa. Käytä uutiskirjealustoja (esim. MailChimp ja Brevo) jakeluun ja seurantaan.
Podcastit	Tuo esiin helposti kuunneltavia tarinoita ja asiantuntemusta.	Tee jaksoista myös pienempiä videoleikkeitä, eli klippejä tai sitaatteja jaettavaksi visuaalisesti.	Julkaise jaksoja verkkosivuilla ja alustoilla (esim. Spotify ja Google Podcasts).
Webinaarit	Esitä tietoa tuotteista/palveluista ja vastaa asiakkaiden kysymyksiin reaaliajassa.	Käytä työkaluja: Zoom, Teams, GoogleMeet, GoToWebinar.	Mainosta webinaaria etukäteen. Tallenna webinaari ja jaa tallenne YouTubessa, blogissa ja uutiskirjeessä.

Ammattimainen sisältöjen tuottaminen ja jakaminen on systemaattista, säännöllistä ja asiantuntevaa. Tässä onnistumiseksi tarvitaan sisältöstrategia, jonka avulla yritys pystyy hallinnoimaan sisältöjen tuotantoa ja jakamista. Tarkoituksena on varmistaa, että kaikki sisällöt tukevat yrityksen brändiä, tuottavat arvoa asiakkaalle ja ohjaavat asiakasta eteenpäin kohti ostopäätöstä. Sisältöstrategia ei ole kuitenkaan vain suunnitelma, vaan se toimii arjen työkaluna, joka ohjaa digitaalisen viestinnän toteutusta aikatauluineen. Monikanavaista näkyvyyttä varten voi laatia yksinkertaisen excel-taulukon, jonka sarakkeina ovat esimerkiksi ajankohta, kanava, aihe, sisältömuoto ja vastuuhenkilö. Lisäksi taulukkoon on hyvä ottaa mukaan tavoitteet, kuten latausten tai uusien asiakaskontaktien määrän sekä toteuman seuranta. On olemassa myös valmiita työkaluja, esimerkiksi Planable (tai joku muu esimerkki – tarkista työkalun ominaisuudet), jonka kalenterinäkymä auttaa suunnittelemaan sosiaalisessa mediassa jaettavat sisällöt, blogit ja infografiikat. Sen avulla voi myös automatisoida sisältöjen jakamista aikataulusuunnitelman mukaan.

Sisältöjen jakaminen eri medioissa lisää liikennettä omille verkkosivuille. Olennaista on tuntea tavoiteltujen asiakkaiden mediakäyttäytymistä, jotta heidät tavoitetaan ja osataan jakaa sisältöjä juuri niissä medioissa ja kanavissa, joita he seuraavat. Suunnitelmallinen sisältötyö varmistaa, että myynnin ja markkinoinnin panokset tukevat toisiaan ja että ydinviestit ovat yhtenäisiä eri kanavissa. Sisältöjen jakamista eri kanaviin kannattaa suunnitella myös siksi, että löytyy oikea tasapaino sisältöjen ja sisältötyyppien välillä. Liian suuri määrä sisältöä saattaa hukuttaa olennaisen tiedon, jolloin tärkeät asiat jäävät huomaamatta tai yritys koetaan häiritsevänä. Toisaalta liian vähäinen sisältö voi luoda vaikutelma, ettei yritys ole aktiivinen tai luotettava – varsinkin, jos viimeisimmät julkaisut ovat vanhoja.

Sosiaalinen media
Sosiaalinen media sisältää useita kanavia, joissa liikkuu valtava määrä potentiaalisia asiakkaita. Kun suunnittelee asiakashankintaa sosiaalisen median kautta, on hyvä miettiä millaiset ihmiset käyttävät tiettyjä kanavia ja millaisten sisältöjen jakamiseen ne on tarkoitettu. Kun hyödynnetään sosiaalisen median kanavia, on hyvä muistaa, että eri kanavien julkaisukäytännöissä on eroja ja siksi sisältöjä kannattaa muokata sisällön muodon, tyylin ja esitystavan suhteen kanavakohtaisesti, vaikka ydinviesti onkin sama. Esimerkiksi lyhyet, viihdyttävät videot toimivat hyvin TikTokissa, kun taas Instagramissa kannattaa panostaa laadukkaisiin kuviin, Reels- videoihin tai tarinoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskeisten sosiaalisen median kanavien pääpiirteet ja tekniset pääkohdat.

Taulukko z Sosiaalisen median kanavien pääpiirteet

HUOM! Tähän taulukko, jossa somekanavat ja niiden mediatyypit kuvailtuna (ottaisin siis pois some taulukon luvusta 1.2 ja toisin sen tähän muokattuna). Kävijämäärien kohdalle pitää laittaa lähde. Jättäisin taulukosta kokonaan pois käyttäjäryhmät, sillä ne ovat vähän ylimalkaisia eivätkä oikeasti perustu faktaan. Tuo Tyypillinen yritysten jakama sisältö kuvaa kuitenkin kanavan luonnetta. Ottaisin siis tähän nyt mukaan hieman teknistä tietoa kustakin kanavasta.

Sosiaalisen median alusta	Käyttäjämäärä	Sisältömuoto	Yrityksille tyypillinen sisältö
YouTube	4,39 milj.	Pitkät videot, lyhyet Shorts-videot, live- lähetykset ja podcastit.	Tuote-esittelyt, opastusvideot, bränditarinat, webinaarit ja asiantuntijasisällöt
Facebook	2,54 milj.	Tekstijulkaisut, pitkät ja lyhyet videot, live- lähetykset, tapahtumat, linkkijulkaisut, tarinat, kuvat ja kuvakarusellit.	Mainoskampanjat, tapahtumien markkinointi, asiakaspalvelu, yhteisön rakentaminen
Instagram	2,35 milj.	Kuvat, kuvakarusellit, videot, Reels-videot, tarinat ja live- lähetykset.	Visuaalinen brändimarkkinointi, tuote-esittelyt, yhteistyöt vaikuttajien kanssa, tarinat ja Reelsit
X (Twitter)	2,21 milj.	Tekstit, kuvat, videot, äänijulkaisut, Spaces- keskustelut ja ketjujulkaisut.	Nopeat päivitykset, uutiset, asiakaspalvelu, kampanjoiden lanseeraukset, brändin ääni
LinkedIn	2,20 milj.	Tekstit, kuvat, videot, asiakirjajulkaisut, artikkelit, live-lähetykset ja äänitapahtumat.	Rekrytointi- ilmoitukset, yritysuutiset, asiantuntija-artikkelit, B2B-markkinointi
Snapchat	1,91 milj.	Tarinat ja lyhyet videot.	Väliaikaiset kampanjat, eksklusiivinen sisältö, nuorille suunnattu brändiviestintä
Pinterest	1,75 milj.	Pin-kuvat, videopin- julkaisut, moniosaiset kuvat ja linkitetyt sisällöt.	Tuoteideat, visuaalinen inspiraatio, verkkokaupan sisällöt, brändin estetiikka
TikTok	1,56 milj.	Lyhyet ja pidemmät videot, live-lähetykset, duet- ja stitch-videot, tarinat, ääniraidat ja trendiäänet.	Luovat ja viihdyttävät kampanjat, trendien hyödyntäminen, brändin näkyvyyden kasvattaminen

Vinkkejä

Sosiaalisen median sisältöjen jakamiseen esimerkiksi ammattilaisten suosimassa LinkedIn-kanavassa on esitetty erilaisia nyrkkisääntöjä, kuten 5:3:2-sääntö, jonka mukaan noin 50 % jaetuista sisällöistä on hyvä olla joidenkin sellaisten ulkopuolisten asiantuntijoiden tuottamaa sisältöä, joita valittu kohderyhmä arvostaa. Tällaisia ovat esimerkiksi artikkelit, uutiset ja asiantuntijalausunnot. Jos jakaa toisten tuottamia sisältöjä, on tärkeä muistaa laittaa omat saatesanat tai näkemys jaon yhteyteen, jotta jako herättää keskustelua. Noin 30 % sisällöistä saa olla itse luotuja sisältöjä, jotka kiinnostavat kohderyhmää, esimerkiksi blogikirjoituksia tai yrityksen tuottamia sisältöjä. Noin 20 % voi edustaa henkilökohtaisia näkemyksiä, joilla luodaan inhimillisyyttä, helppoa lähestyttävyyttä sekä asiantuntijakuvaa itsestä asiakaskunnan keskuudessa.

Sisältöjen toimivuutta kannattaa testata sekä ennen laajempaa julkaisua että julkaisemisen jälkeen. Ennen julkaisua sisältöä kannattaa testata jollakin pilottiryhmällä, esimerkiksi kollegoilla, asiakkailla tai muulla omaan verkostoon kuuluvalla testiryhmällä.

Sisältöä voi julkaista myös pienissä osissa, esimerkiksi blogissa, uutiskirjeessä tai yhdessä somekanavassa ja seurata sen aikaansaamia reaktioita ennen laajempaa julkaisemista. Tässäkin vaiheessa voi pyytää palautetta siitä, mikä koettiin hyödylliseksi, mikä jäi epäselväksi tai mitä tietoa kaivataan lisää. Kun halutaan saada tietoa esimerkiksi kahden otsikkovaihtoehdon, kuvavaihtoehtojen tai toimintakehotteen toimivuuden välillä, on kyse nk. A/B-testauksesta. Sitä käytetään paljon myös verkkosivujen testaamisessa. Testaamalla voi myös herättää asiakkaiden kiinnostuksen ja sitouttaa asiakkaita pyytämällä heitä äänestämään kuvasuosikkiaan muutamasta vaihtoehdosta esimerkiksi Facebookissa jaetussa sisällössä.

Julkaisemisen jälkeen kannattaa hyödyntää analytiikkaa, jota on saatavissa sekä alustojen omien analytiikkatyökalujen että erillisten analytiikkatyökalujen kautta. Näitä työkaluja käsiteltiin luvussa 1.2 Digitaaliset työkalut uusasiakashankinnassa.