Kuunteleeko Digion-väki omia oppejaan?
”Mitä hyötyä tästä on?” on kysymys, jonka moni on varmasti esittänyt koulussa. Minäkin olen pohtinut samaa matematiikan tunnilla opettajan käydessä läpi integraalilaskentaa. Tähän mennessä en ole vielä tarvinnut kyseisiä matematiikan kaavoja, mutta miten tämä liittyy Digioon?
Koulutuksissamme puhumme siitä, mitä osallistujat voivat oppia ja viedä omaan mukanaan omaan työhönsä. Mutta olemmeko itse ottaneet näitä oppeja käyttöön? Vai jäävätkö ne teoriaksi, joka unohtuu pian koulutusten jälkeen?
Kolmen vuoden aikana olemme itsekin oppineet käyttämään uusia työkaluja, löytäneet tuttuihin työkaluihin ja toimintatapoihin uusia mahdollisuuksia sekä kehittäneet oman työn hallintaamme. Monet koulutuksissa käsitellyt asiat ovat siis löytäneet tiensä myös omaan työarkeemme.
Digityökalut
Pakko myöntää: koulutussarjoissamme on tullut vastaan paljon meillekin uusia digityökaluja. Kouluttajamme ovat siis oppineet toisiltaan aivan kuten koulutuksiin osallistuvatkin.
Koulutuksissamme on ollut mukana kouluttaja ja fasilitaattori. Lisäksi muut kouluttajamme ovat voineet osallistua koulutukseen tulemalla kuuntelemaan ja oppimaan. Emme siis ole olleet ainoastaan kouluttajia, vaan samalla myös oppijoita.
Uusien työkalujen lisäksi olemme tutustuneet tuttujen ohjelmien ominaisuuksiin aiempaa syvemmin. Kouluttajina meidän on täytynyt pysyä ajan tasalla uusista toiminnoista ja selvittää, mihin kaikkeen jo käytössämme olevat työkalut taipuvat. Tällaisia työkaluja ovat olleet esimerkiksi Excel, PowerPoint, Canva ja LinkedIn.
Excel-vinkit ovat päässeet suoraan käytäntöön Digio-hankkeen tietojen hallinnassa ja ylläpidossa. Hyvä Excel-osaaminen on helpottanut datan käsittelyä: pystymme seuraamaan hankkeen tietoja sekä raportoimaan rahoittajalle ajantasaista tietoa helposti ja nopeasti.
Näiden digitaalisten työkalujen rinnalla myös tekoäly on vaikuttanut työntekoomme viime vuosina. Hankkeen alkaessa tekoäly oli vielä uusi asia, johon olemme päässeet perehtymään entistä enemmän koko hankkeen ajan.
Tekoäly työnteossa
Hankkeen aikana koko tiimi on päässyt syventymään tekoälyyn. Kolmessa vuodessa tekoälystä on tullut niin näkyvä osa työelämää, ettei sen vaikutusta ole voinut sivuuttaa. Kehitys on ollut nopeaa, joten myös kouluttajien on täytynyt pysyä hereillä ja seurata, mihin suuntaan teknologia kehittyy.
Tekoälyä voi hyödyntää esimerkiksi tekstien ja somejulkaisujen ideoinnissa ja tiivistämisessä. Olemme kuitenkin oppineet yhden tärkeän asian: tekoälyn tuottama teksti on vasta ensimmäinen versio. Ihmisen tehtäväksi jää arvioida, muokata ja viimeistellä siitä toimiva kokonaisuus.
Teknologia voi helpottaa ja tehostaa työntekoa, mutta se ei voi ratkaista kaikkea. Tärkeää on osata myös suunnitella ja hallita omaa työtä ja tietää milloin vähempi digityökalu on enempi.
Työhyvinvointi
Hankkeen aikana oman työn suunnittelu ja priorisointi ovat tulleet tutuiksi koko tiimille. Työpäivän aikana on jatkuvasti arvioitava, mitkä tehtävät ovat juuri nyt tärkeimpiä ja kiireellisimpiä ja mitkä voivat odottaa myöhempään.
Priorisointia ja työnsuunnittelua olemme käsitelleet erityisesti Työnhallinnasta työhyvinvointia –koulutussarjassa. Osalle tiimistä Eisenhowerin matriisista on tullut vakiintunut tapa suunnitella työpäivää. Minulle puolestaan Pomodoro-tekniikka on ollut toimiva keino jaksottaa työtä ja tukea keskittymistä.
Olemme oppineet hyödyntämään myös digityökaluja työhallinnassa. Outlookin ja Teamsin ilmoitukset voi hiljentää siksi aikaa, kun tekee keskittymistä vaativaa tehtävää. Ohjelmat osaavat myös ehdottaa parempaa lähetysaikaa, jos olet lähettämässä kollegalle viestiä toimistotuntien ulkopuolella. Ei-kiireisen viestin voi ajoittaa seuraavaan aamuun, jolloin kollegan vapaa-aikaa ei turhaan häiritä.
Ehkä yksi tärkeimmistä oivalluksista on kuitenkin ollut se, ettei jokaiseen tarpeeseen tarvitse hankkia uutta työkalua. Usein hyödyllisempää on opetella käyttämään kunnolla niitä työkaluja, jotka jo sopivat omaan työhön.
On hyvä tietää, millaisia sovelluksia on olemassa ja mitä niillä voi tehdä. Silloin niitä pystyy myös vertailemaan keskenään. Kaikkia työkaluja ei kuitenkaan tarvitse ottaa käyttöön.
Toisin sanoen
Koulutussarjojen onnistumisia ei siis mitata sillä, kuinka monta koulutusta olemme pitäneet. Paljon tärkeämpää on se, onko jokin muuttunut tavassa tehdä töitä. Niin meidän osallistujien, kuin kouluttajienkin työssä.
Olemme itse kasvaneet asiantuntijoina ja työntekijöinä tämän hankkeen aikana. Työt sujuvat ehkä hieman paremmin, ja moni koulutuksissa vastaan tullut niksi on nykyään osa tavallista työpäiväämme.
Näistä opeista on hyötyä silloin, kun ne eivät jää koulun penkille (tai Teams kanavalle) vaan muuttavat arjen tekemistä paremmaksi.
Näihin oppeihin voit tutustua tarkemmin digioppaistamme 👀
Emma Lindqvist
Digion hankeassistentti
Turun ammattikorkeakoulu