Tekoäly ymmärtää ja tuottaa pyynnöstä tekstiä, joka voisi olla yhtä lailla ihmisen kirjoittamaa. Tekoälyn toiminta perustuu laajoihin kielimalleihin, joita on koulutettu valtavilla tekstiaineistoilla ja jatkuvalla palautteella. Yksi tunnetuimmista tekoälytyökaluista on ChatGPT, joka on OpenAI:n kehittämä kielimalli. Muita tunnettuja tekoälyjä ovat Googlen tuottama Gemini ja Microsoftin Copilot. Niiden avulla voidaan tuottaa esimerkiksi tekstiä, kuvia, videoita ja äänisisältöjä. Tekoälynkäyttö ulottuu myös strategisiin ja datapainotteisiin työtehtäviin, joita käydään läpi tässä luvussa ja luvussa.

Yritykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä ja digitaalisia työkaluja, kuten ChatGPT:tä tai Copilotia ja tekoälyä hyödyntävää LinkedIniä tehostaakseen asiakashankintaa ja parantaakseen asiakasymmärrystä. Tekoälyllä on merkittävä rooli potentiaalisten asiakkaiden tunnistamisessa. Se pystyy analysoimaan valtavia määriä dataa nopeasti ja tarkasti, mikä mahdollistaa asiakaskandidaattien löytämisen huomattavasti tehokkaammin kuin perinteisillä menetelmillä. Tekoäly hyödyntää koneoppimista ja algoritmeja tunnistaakseen ne henkilöt ja organisaatiot, jotka todennäköisimmin ovat kiinnostuneita yrityksen tarjoamista tuotteista tai palveluista. Yksi tekoälyn keskeisistä hyödyistä on sen kyky profiloida ihanneasiakkaita, jolloin viestintää voidaan räätälöidä segmenteittäin tai jopa asiakaskohtaisesti (ihanneasiakkuuksia tarkasteltiin luvussa 1.1.1), mikä lisää viestinnän osuvuutta ja vaikuttavuutta.

Tämän teknologian avulla voidaan ideoida, jäsentää ja kehittää sisältöjä, jotka puhuttelevat kohderyhmää ja tukevat liiketoiminnan tavoitteita. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa ihmisen luovuutta, asiantuntemusta tai ymmärrystä omasta yrityksestä ja brändistä. Se tarjoaa yrityksille laajoja mahdollisuuksia, esimerkiksi myyntiskenaarioiden hahmottamisessa, personoitujen sähköpostien laatimisessa, markkinoinnin ideoinnissa, chatbottien rakentamisessa sekä kohdennettujen tarjousten ja viestien luomisessa.

Tekoälyn käyttöönotto pienessä organisaatiossa kannattaa aloittaa tutustumalla erilaisiin valmiisiin työkaluihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Markkinoilla on runsaasti ratkaisuja, joiden avulla myös yritykset, joiden digitalisaation taso on vielä vaatimaton, voivat hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan ilman suuria investointeja. Tällaisia ratkaisuja on yhä enemmän saatavilla osana jo käytössä olevia ohjelmistoja tai avoimina verkkopalveluina, mikä tekee niiden kokeilemisesta ja käyttöönotosta helppoa.

Kun yritys suunnittelee tekoälyn käyttöönottoa, on laadittava selkeä strategia sen käytölle. Strategian avulla työntekijät voivat hyödyntää tekoälyä suunnitelmallisesti osana toimintaansa ja rakentaa perustan, jonka avulla sen käyttö tukee tavoitteita, vastuullisuutta ja jatkuvaa kehitystä.

Tekoälystrategian tarkoituksena on hahmottaa, miten tekoäly liittyy organisaation visioon ja arkeen. Strategian avulla on tarkoitus tunnistaa tekoälyn luomia mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. Tekoälystrategia muodostaa kokonaiskuvan organisaation tekoälyyn liittyvästä toiminnasta ja ohjaa sen käytännön toteuttamista.

Strategian keskeiset osa-alueet voivat olla esimerkiksi:

Tavoitteet ja tulevaisuus

Organisaation johtoryhmä tekee tekoälyä varten strategisen suunnitelman ja kuvailee, mitä tekoälyn avulla tavoitellaan ja miten sen käyttöönotto hoidetaan. Strategiassa tulisi ottaa kantaa siihen, millaiseen tilanteeseen johto haluaa tekoälyn avulla tulevaisuudessa päätyä. Tekoälyn käytön tarkoitus ja tavoite siis määritellään selkeästi, jotta organisaation työntekijät tietävät, mitä tulee tehdä ja mihin pyrkiä.

Data ja tietoturva

Kuten datastrategiassa, tulee myös tekoälyn käyttöönotossa ottaa huomioon datan käsittelyyn liittyvät riskit. Tekoälyn käytössä on tärkeintä miettiä, millaista organisaation sisäistä tietoa on turvallista syöttää ja käytetäänkö sitä tekoälyn kouluttamiseen sen omistajan toimesta. Se mikä taho omistaa tekoäly työkalun ja tekoälyn käyttöehdot vaikuttavat siis siihen, miten syötettyä dataa voidaan hyödyntää. Datan käyttöön vaikuttaa se, onko tekoäly lisensoitu toiselta osapuolelta pilvipalveluna, lisenssin taso tai onko tekoäly organisaation itse rakentama ja paikallisesti hallinnointi. Tällaiset säännöt ja riskit tulee kertoa työntekijöille selkeästi, vaikka tekoälyyn ei olisikaan vielä investoitu, sillä ilman koulutusta työntekijät voivat esimerkiksi tietämättömyyttään syöttää tekoälyjen ilmaisversioihin dataa, jota sinne ei saisi joutua.

Teknologia ja infrastruktuuri

Teknologian osalta on tehtävä päätös, onko oma palvelin tarpeen vai riittävätkö tarjolla olevat pilvipalvelut. Vaihtoehtoja on syytä arvioida esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

• Pilvipalvelut tarjoavat joustavuutta ja nopean käyttöönoton. Riskinä on kuitenkin yrityksen tietojen käytön tekoälymallin harjoittamiseen ja näin datan altistuminen kolmansille osapuolille.
• On-premise-ratkaisut tarkoittavat paikallisesti toimivaa tekoälyä, joka ei ole yhteydessä internetiin. Tällaisten ratkaisujen hankkimista ja kehittämistä kannattaa harkita, vastaako saatu arvo sen kehittämiseen käytettyjä resursseja. Paikallinen hallinnointi lisää yritykselle kontrollia, miten dataa käytetään ja voi olla tietoturvallisempi vaihtoehto verrattuna pilvipalveluihin.

Lisäksi tulee päättää, kehitetäänkö oma tekoälymalli vai ostetaanko valmis ratkaisu. On myös arvioitava, vai integroidaanko tekoäly olemassa oleviin järjestelmiin ja prosesseihin (esimerkiksi Office-pakettiin ja Copilotiin) vai käytetäänkö sitä erillisenä työkaluna, kuten ChatGPT:tä.

Osaaminen ja koulutus

Kuten minkä tahansa työkalun käyttöönotossa, ovat osaaminen ja käyttökoulutus keskeisessä roolissa. Työkaluun tehty investointi menee hukkaan, jos sitä ei osata hyödyntää oikein.

Osana tekoälystrategiaa tärkeää huomioida henkilöstön valmiudet työkalun käyttöön ja mahdolliset aukot osaamisessa. Valmiuksien kartoituksen jälkeen tulee tehdä suunnitelma siitä, miten henkilöstö koulutetaan tarvittavalle tasolle. Koulutuksessa olisi hyvä ohjeistaa, mitä tekoälymalleja henkilöstö saa käyttää, mihin tarkoituksiin niitä voi hyödyntää ja mitkä ovat turvallisia toimintatapoja.

Jos tekoälyn käyttämistä ei ohjeisteta henkilöstölle, sen käyttö ei ole ohjattua tai sitä ei käytetä ollenkaan. Ilman ohjeistusta henkilöstö voi tehdä virheitä esimerkiksi tietosuojaan liittyen. Tekoälykoulutus lisää tutkitusti tekoälymyönteisyyttä työyhteisössä, kun henkilöstö ymmärtää sen toimintaperiaatteet ja mahdollisuudet. Näin koulutuksen avulla lasketaan riskiä virheiden tekemisestä. Tekoälyyn voi aluksi liittyä myös vastarintaa, mutta koulutuksen avulla se usein vähenee, jolloin tekoälystä saadaan enemmän hyötyä koko organisaatiolle. Ymmärrys riskeistä ja mahdollisuuksista kasvaa, kun esimerkiksi promptaus eli kehotteiden antaminen tekoälylle paranee.

Eettisyys ja vastuullisuus

Tekoälyn eettinen käyttö tarkoittaa, että yritykset toimivat läpinäkyvästi, kunnioittavat yksilön oikeuksia ja varmistavat, että teknologia ei vahingoita yhteiskuntaa tai yksilöitä.

Strategiassa on tärkeää määritellä tietyt perussäännöt tekoälyn eettisestä ja vastuullisesta käytöstä esimerkiksi:

• Älä kerää asiakkaiden tietoja ilman heidän suostumustaan.
• Jos tekoälyä käytetään asiakasviestinnässä, yrityksen tulisi olla avoin siitä, että asiakas on vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa eikä oikean ihmisen.
• Tekoälyjärjestelmät voivat vahvistaa olemassa olevia ennakkoluuloja ja syrjintää, esimerkiksi työntekijöiden rekrytoinnissa tai asiakasprofiloinnissa.
• Jos tekoälyä käytetään esimerkiksi automaattisesti luomaan sisältöä (kuten uutisia, blogitekstejä tai mainoksia), on tärkeää varmistaa, että sisältö on oikein.

INFO
Tekoälysäädös (EU) 2024/1689 asettaa tekoälyn kehittäjille ja käyttöönottajille selkeät vaatimukset ja velvoitteet, joiden tavoitteena on varmistaa ihmiskeskeinen ja luotettava tekoälyn käyttö Euroopan unionissa. Säädöksellä pyritään vähentämään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista ja taloudellista taakkaa samalla, kun puututaan tekoälysovellusten aiheuttamiin riskeihin. Asetus kieltää tekoälykäytännöt, jotka aiheuttavat kohtuuttomia riskejä, ja määrittelee luettelon suuririskisistä sovelluksista. Näille sovelluksille asetetaan tiukat vaatimukset, ja niiden tarjoajille sekä käyttöönottajille määritellään erityisiä velvoitteita. Ennen kuin suuririskinen tekoälyjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön tai saattaa markkinoille, sen on läpäistävä vaatimustenmukaisuuden arviointi. Lisäksi säädös edellyttää valvontaa myös sen jälkeen, kun järjestelmä on tullut markkinoille. Tämän kokonaisuuden tueksi perustetaan hallintorakenne sekä EU:n että kansallisella tasolla, mikä varmistaa säädöksen täytäntöönpanon ja valvonnan tehokkuuden.

Linkki https: https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj?locale=fi

Investoinnit ja ROI

Tekoälyn käyttöönotto vaatii sekä ajallisia että taloudellisia panoksia. Oikein toteutettuna tämä investointi luo merkittävää arvoa. Tekoälystä syntyvät kustannukset ovat lisenssimaksut, API-kustannukset (Application Programming Interface), eli toisen järjestelmän tai palvelun käyttö rajapinnan kautta, mahdolliset laitehankinnat, henkilöstön koulutus ja työkalujen integrointi osaksi arkea. Hyvä tapa aloittaa on rajattu pilotointi, jonka avulla voidaan arvioida tekoälyn hyötyjä, haittoja ja kannattavuutta.

Kannattavuutta voidaan esimerkiksi mitata säästyneenä työaikana, kasvaneena myyntinä tai parantuneena asiakaskokemuksena. Tärkeintä on samalla seurata, kuinka paljon tekoäly vapauttaa resursseja tuottavampiin tehtäviin. Takaisinmaksua (Return on investment, ROI) arvioidaan vertaamalla saavutettuja hyötyjä kokonaiskustannuksiin. Näin saadaan selkeä kuva siitä, missä ajassa tekoälyprojekti maksaa itsensä takaisin ja milloin investointi alkaa tuottaa rahallisesti positiivista tulosta. Jatkuva seuranta ja kehittäminen varmistavat, että tekoäly pysyy hyödyllisenä osana liiketoimintaa myös pitkällä aikavälillä.

Kilpailuedut

Tekoälyn suunnitelmallinen hyödyntäminen tuo yritykselle merkittävää kilpailuetua, koska se mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman päätöksenteon. Perinteisin menetelmin tätä ei saavuteta yhtä ketterästi. Kun tekoäly on osana liiketoiminnan kehittämistä, se voi myös tukea innovointia ja uusien palvelumallien syntymistä.

Kilpailuedun saavuttaminen edellyttää, että yritys on tunnistanut selkeästi, mitä tekoälyn avulla pyritään tavoittamaan. Onko kyse tehokkuudesta, asiakaskokemuksesta vai uusista markkinamahdollisuuksista? Kun tavoitteet ovat kirkkaat, tekoälystrategia voidaan kohdistaa niihin osa-alueisiin, joissa erottautuminen kilpailijoista on mahdollista ja vaikuttavaa.

Riskiarviointi

Tekoäly tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia työn tehostamiseen, prosessien nopeuttamiseen ja työajan säästämiseen. Strategiaa suunnitellessa on kuitenkin hyvä arvioida tekoälyn mahdollisia riskejä esimerkiksi tietoturvaan ja käytön eettisyyteen liittyen, jotta ne voidaan huomioida jo käyttöönoton alkuvaiheessa. Kun riskit tunnistetaan ja otetaan huomioon heti alussa, niiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia voidaan pienentää merkittävästi. Joitakin riskejä voidaan jopa poistaa kokonaan, jos niihin puututaan jo käyttöönoton ja alkuvaiheen käytön aikana.

Riskien arviointiin on monia eri analysointipohjia. Seuraava taulukko on yksinkertainen esimerkki, jolla pääsee helposti alkuun. Taulukkoon lisätään tekoälyn sovelluskohde, siihen liittyvä riski, riskin vaikuttavuus ja riskin esiintymisen todennäköisyys.

Tekoälyn sovelluskohde	Riskin kuvaus	Vaikuttavuus (1-4)	Todennäköisyys (1-4)
Chatbot	Chatbot antaa väärää tietoa asiakkaalle	3	2
Data-analytiikka	Virheellinen tai puutteellinen data johtaa väärään päätökseen	4	3
Ennustemalli	Ennusteet ohjaavat liiketoimintaa väärään suuntaan	4	2