Kun äly kohtaa empatian – tekoäly työhyvinvoinnin tukena
Tekoäly voi tarjota tukea yrittäjien, työntekijöiden ja järjestötoimijoiden työhyvinvointiin, kun sitä käytetään fiksusti ja ihmislähtöisesti. Kysyin käytännönläheisiä keinoja ChatGPT-5:ltä seuraavalla promptilla: Millä eri keinoin tekoäly voi auttaa yrittäjää, työntekijää tai järjestötoimijaa (työ)hyvinvoinnin vahvistamisessa? Sain neliosaisen vastauksen puolessa minuutissa.
Tekoäly hyvinvointivalmentajana
ChatGPT:n mukaan tekoäly voisi toimia tarvittaessa digitaalisena hyvinvointivalmentajana. Sen älykkäät hyvinvointisovellukset voivat seurata pyydettäessä unta, palautumista, stressitasoja ja liikkumista. Ne voisivat tarjota halukkaille neuvoja levon ja liikkumisen tasapainottamiseksi.
Sain myös muistutuksen mielenterveyssovellusten hyödyntämisestä hyvinvoinnin tukena. Ne voivat parhaimmillaan madaltaa kynnystä hakea inhimillistä apua ajoissa ja tarjota ennaltaehkäisevää tukea jatkuvasti saatavilla olevana kuuntelijana työn ja arjen keskellä, ChatGPT vastasi.
Automaatiolla työkuorma keveämmäksi
Entä sitten liiallinen työkuorma? Oikein käytettynä automaatiotyökalut (esim. ChatGPT, Copilot ja Notion AI) voivat hoitaa rutiinitehtäviä, kuten raportointia, sähköpostien luonnostelua, somepäivitysten ideointia tai laskutusta. Älykäs projektinhallinta puolestaan tunnistaa kuormitushuiput tiimeissä ja varoittaa niistä ajoissa.
Ajanhallintajärjestelmät voivat ennakoida kiirepiikkejä ja ehdottaa ajankäytön optimointia. Tekoäly voi esimerkiksi tunnistaa työntekijän ylikuormituksen merkkejä kalenteroinnin perusteella ja ehdottaa tehtävien priorisointia sekä riittäviä taukoja. Näin aikaa vapautuu luovalle ja merkitykselliselle työlle, mikä vähentää stressiä ja lisää työn imua.
Tunneilmapiiri näkyväksi – datasta dialogiin
ChatGPT toi hieman yllättäen esiin tunneanalytiikan hyödyntämisen. Se tarjoutui auttamaan esihenkilöitä ja johtajia ymmärtämään tiimipalautteiden ja henkilöstökyselyiden perusteella yhteisön tunnekuormaa ja erilaisia mielialoja. Näin niihin voitaisiin reagoida ennen ongelmien kasaantumista.
Tunteiden käsittelyyn ja yhteisöllisyyden lisäämiseen se ehdotti tekoälyn moderoimia foorumeita työntekijöiden ja järjestötoimijoiden vertaistukeen. Yhdessä oppiminenkin oli listattu vastaukseen: digitaalinen oppiminen mahdollistaisi jokaisen osaamisen kehittämisen yhdessä, mutta yhtä aikaa omassa tahdissa ja omien voimavarojen mukaan.
Hyvinvointitiedot johtamisen kompassina
Pitkässä vastauksessa siirryttiin luontevasti johtajien ja esihenkilöiden rooliin työhyvinvoinnin tukijoina. ChatGPT ehdotti hyvinvointidatan yhdistämistä työaika-, poissaolo- ja tuottavuustietoihin. Näin esihenkilöt näkisivät paremmin kokonaiskuvan hyvinvoinnista yksittäisten mittarien sijaan.
Olemmeko siis käännekohdassa, jossa tekoälyllä ei mitata vain suorituskykyä ja tehokkuutta, vaan se heijastaa ja vahvistaa inhimillisyyttä?
Tekoälypohjaiset analytiikkatyökalut voisivat auttaa huomaamaan, missä työtiimeissä stressi kasvaa tai palautuminen on hidasta. Hymyilin lukiessani seuraavan lauseen: ”Tunneälykäs tekoäly voi auttaa johtajia harjoittelemaan empatiaa ja palautteenantoa simulaatioiden avulla.” Tunneälykkäästä johtamisesta kun on puhuttu pitkään, ja teknologian on usein pelätty olevan sille este, ei sparraaja.
Teknologia ihmisyyden peilinä
Saamani vastaukset olivat linjassa Digio-hankkeen arvopohjan kanssa: teknologia toimii välineenä hyvinvoinnin, osaamisen ja työelämän laadun vahvistamisessa, jotta inhimilliselle kohtaamiselle jää enemmän aikaa. Tällöin tekoälyn ja työhyvinvoinnin liitto ei synny algoritmeista tai prompteista, vaan siitä, miten käyttämme tekoälyä yhteisen ja oman hyvinvoinnin edistämiseen.
Olin vaikuttunut saamastani vastauksesta. Siinä sisälsi mielenkiintoisia ajatuksia ja vinkkejä, joita jokainen voi työssään hyödyntää. ChatGPT:n viimeinen lause kiteytti keskustelumme oivallisesti: ”Kun äly kohtaa empatian, syntyy kestävää tuottavuutta.”
Jan Holmberg
erityisasiantuntija
Turun ammattikorkeakoulu