Kohti inhimillisempää digiarkea
Digitalisaatiosta puhutaan usein tehokkuuden, kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Harvemmin pysähdytään kysymään, miltä digitaalisuus tuntuu arjessa. Monessa pk-yrityksessä ja yhdistyksessä kokemus on ristiriitainen: digitaaliset työkalut helpottavat työtä, mutta samaan aikaan ne voivat kuormittaa, pirstaloida huomiota ja lisätä kiireen tunnetta.
Yritysten ja järjestöjen arjessa tämä ilmiö näkyy varsin konkreettisesti. Digitaalisuus ei useimmiten ole varsinainen ongelma, vaan se, miten digitaalisia ratkaisuja valitaan, otetaan käyttöön ja liitetään osaksi päivittäistä työtä. Kun teknologia palvelee organisaation todellisia tarpeita ja tukee sujuvia toimintatapoja, se voi vahvistaa työhyvinvointia, ei heikentää sitä.
Mistä digitaalinen kuormitus syntyy?
Digitaalinen kuormitus ei yleensä johdu yksittäisestä järjestelmästä tai sovelluksesta. Useammin taustalla on kokonaisuus, jossa työkalut, toimintatavat ja odotukset eivät ole tasapainossa. Tyypillisiä kuormituksen lähteitä ovat esimerkiksi:
- jatkuvat keskeytykset ja ilmoitukset useista kanavista
- päällekkäiset järjestelmät, joilla tehdään samaa asiaa eri tavoin
- epäselvät käytännöt siitä, missä ja milloin asioihin odotetaan reagoitavan
- tunne siitä, että pitäisi koko ajan oppia uutta ilman riittävää tukea
Kun digitaalinen työympäristö on sekava, työn hallinnan tunne heikkenee. Tämä näkyy helposti stressinä, tehottomuutena ja kokemuksena siitä, että työ seuraa mukana myös vapaa-ajalle.
Hyvinvointia tukeva digitaalisuus on tietoinen valinta
Työhyvinvointia tukeva digitaalisuus ei synny sattumalta. Se vaatii pysähtymistä ja tietoista valintaa: mitä työkaluja oikeasti tarvitsemme ja miksi? Digiossa korostuu ajatus pienistä, hallituista digiteoista. Kaikkea ei tarvitse uudistaa kerralla, eikä jokainen uusi sovellus ole automaattisesti ratkaisu.
Hyvinvointia lisäävä digitaalisuus näkyy arjessa esimerkiksi näin:
- työkalut tukevat selkeitä prosesseja eivätkä pakota muistamaan kaikkea itse
- rutiinitehtäviä automatisoidaan, jolloin aikaa vapautuu ajatteluun ja vuorovaikutukseen
- tiedot löytyvät yhdestä paikasta ja ovat kaikkien tarvitsijoiden saatavilla
- digitaalisista kanavista sovitaan yhteiset pelisäännöt
Kun teknologia tukee työn sujuvuutta, työntekijän ei tarvitse jatkuvasti sopeutua järjestelmiin, vaan järjestelmät palvelevat ihmistä.
Teknologia voi myös keventää työtä
ksi Digion keskeinen havainto on, että teknologia voi parhaimmillaan keventää työn kognitiivista kuormaa. Esimerkiksi automaattiset muistutukset, tehtävälistaukset, selkeät näkymät asiakastietoihin tai yksinkertaiset tekoälyavusteiset luonnokset voivat vähentää tarvetta pitää kaikkea mielessä.
Tämä ei tarkoita työn inhimillisyyden katoamista, päinvastoin. Kun rutiinit hoituvat sujuvammin, jää enemmän tilaa kohtaamisille, luovuudelle ja harkinnalle. Juuri nämä tekijät ovat usein merkityksellisyyden ja työssä jaksamisen ytimessä.
Hyvinvointia lisäävä digikehittäminen ei vaadi täydellistä järjestelmäuudistusta. Usein riittää, että pysähdytään hetkeksi ja kysytään: helpottaako tämä ratkaisu meidän työtämme oikeasti?
Kun vastaus on kyllä, digitaalisuudesta tulee voimavara. Kun vastaus on ei, on lupa muuttaa suuntaa.
Lue lisää:
https://digio-projekti.fi/oikeilla-tyokaluilla-pitkalle-mutta-mista-loytaa-ne-oikeat/
https://digio-projekti.fi/kun-aly-kohtaa-empatian-tekoaly-tyohyvinvoinnin-tukena/
https://digio-projekti.fi/digityokalut-eivat-pure-mutta-voivat-mullistaa-arkesi/
Marika Säisä
Tietojenkäsittelyn lehtori, Digion asiantuntija
Futuristing Interactive Technologies (FIT) -tutkimusryhmä
Turun ammattikorkeakoulu